Kauppakeskus Goodman ansaitsee nimensä, koska se on hyvän mielen paikka. Kohtaamispaikka, jossa arki ja hyvä palvelu lyövät kättä. Keskelle moottoritietä rakentunut uusi ja mielenkiintoinen Goodman on Hämeenlinnan maamerkki ja ostospaikka, joka tunnetaan kaikkialla. Se imaisee ostoksille niin lähempää kuin kauempaa tulevat matkaajat.
Goodmaniin on helppo tulla ja siellä on selkeä liikkua. Trendikäs ja rento hämeenlinnalaisten oma olohuone kätkee sisälleen runsaan kattauksen muodin ja vapaa-ajan liikkeitä, pikkuliikkeitä sekä lukuisia viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Myös päivittäiset ruokaostokset voi hoitaa täällä.
Kaupungin keskusta saa noin 70 uutta liikettä ja pikkukaupungille sopivan iloisen sykkeen.
Uusi keskus on tehty ympäristöä ja asukkaita kunnioittaen. Liikenne ohjautuu niin, että se häiritsee mahdollisimman vähän keskuksen ympäristön asukkaita. Keskustan kauppakeskukseen on helppo tulla myös kävellen, pyöräillen tai bussilla.
Tavaraliikenne keskittyy Eureninkadun puolelle, jolloin se ei rasita Kaivokadun asukkaita.
Moottoritien jääminen tunneliin vähentää melua keskustan alueella. Myös autoista tulevat pakokaasut eivät enää jää keskustan ympäristöön vaan ohjautuvat ulos tunnelin molemmista päistä.
Kauppakeskus Goodmanin rakennuttamisesta on vastannut NCC Property Development Oy ja rakentamisesta NCC Rakennus Oy. Keskuksen omistaa kunta-alan eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaava Keva. Kauppakeskuksen toimintaa pyörittää CBRE Finland Oy.
Kaikilla suurilla hankkeilla on pitkä historia, jonka juuret saattavat ulottua sukupolvien taakse ja näin on kauppakeskus Goodmanillakin. Kauppakeskuksen rakentamisen perusedellytyksenä on ollut Hämeenlinnan moottoritien kattaminen, jonka tarina alkaa vuosikymmenten – tai jopa vuosisatojen takaa.
Voidaan lähteä vaikkapa siitä, kun Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1700-luvun lopussa linnan kupeesta nykyisen keskustan paikalle Niementaustan mäelle Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n mahtikäskyllä. Maat olivat kruunun omaisuutta ja kruunu lahjoitti kaupungille uuteen sijoituspaikkaan tarvittavan maapohjan.
Niementaustan mäki oli oikeastaan saari – ainakin kevättulvien aikaan. Sen ajan kaupungille se oli pinta-alaltaan riittävä, mutta rakennettiin melko pian täyteen. Kaupunki laajeni länteen Myllymäkeen ja Kaurialaan. Väliin jäi rakentamiseen kelvoton upottava ja vetinen suoalue. Turuntien, Lukiokadun ja Eteläkadun kohdille oli tehty korkeat koivuilla reunustetut tiepenkereet – kuivat sillat, kuten niitä silloin kutsuttiin.
50-luvun lopussa Suomen autokanta alkoi kasvaa ja tarvittiin kunnollisia tieyhteyksiä. Hämeenlinnan yleiskaavassa vuodelta 1957 päätettiin sijoittaa Helsingistä Tampereelle rakennettava valtatie aivan keskustan viereen vetiselle joutomaalle. Ratkaisua kritisoitiin jo silloin liikenteen mahdollisesti tuoman häiriön vuoksi ja asiasta käytiin valtuustossa tiukka äänestys. Samaan yleiskaavaan sisältyi lisäksi idea siirtää keskustan itä-länsi suuntainen läpikulkuliikenne keskustan eteläpuolelle, myöhemmin Paasikiventienä rakennetulle väylälle.
Pikatie valmistui 60-luvun alussa. Hämeenlinnan keskustan kohdalla tie rakennettiin tulevaisuutta varten valmiiksi nelikaistaisena moottoritienä, mikä oli tuolloin hyvin poikkeuksellista. Vanhat kuivat sillat korvattiin betonisilla silloilla.
Heti moottoritien valmistuttua heräsi kaupungissa ajatus laajentaa keskustaa moottoritien päälle. Ensimmäiset piirustukset, jotka kattamisesta on tehty, on päivätty vuodelle 1969. Silloinkin lähtökohtana oli kattaa Turuntien ja Paasikiventien väli. Idea nousi senkin jälkeen esille aika ajoin, mutta nykyisen hankkeen lähtökohtana voidaan pitää kaupunginhallituksen päätöstä vuonna 2002, jolloin päätettiin käynnistää keskusta-alueen laajentamiseen ja moottoritien kattamiseen liittyvä selvitystyö.
Vuoden 2002 lopulla pidetyn kumppanuuskilpailun voitti NCC ja siitä alkoi seuraavan kahdentoista vuoden prosessi kauppakeskuksen valmistumiseksi.
Kaupunkikuvallisesti parhaan ja toiminnallisesti tehokkaan maankäyttöratkaisun löytämiseksi järjestettiin vuonna 2005 kaupungin asettamien tavoitteiden pohjalta suunnittelukilpailu. Kilpailun voitti Arkkitehtityöhuone APRT, jonka suunnitteluratkaisussa kauppakeskus ja asuinkorttelit oli liitetty luonnikkaasti aukioiden ja kujanteen avulla kiinteäksi osaksi nykyistä kaupunkirakennetta.
Suunnitelmia hiottiin huolella ja syksyllä 2007 oli kaikki tarvittavat selvitykset tehty ja asemakaavan hyväksymisprosessi alkoi. Asemakaavamuutos hyväksyttiin vuonna 2008 ja kaava vahvistui lopullisesti vuonna 2010.
Rakentaminen alkoi siltojen ja kauppakeskuksen alittavan tunnelin rakentamisella syyskuussa vuonna 2011. Itse kauppakeskusta päästiin rakentamaan keväällä 2012 ja samoihin aikoihin aloitettiin myös Kaivokadun kerrostaloasuntojen vaiheittainen rakentaminen. Moottoritien tunneli valmistui kesäkuussa 2013 ja saman vuoden syksyllä myös muut kauppakeskusta ympäröivät tieyhteydet saavuttivat lopullisen muotonsa.
Harjannostajaisia vietettiin marraskuussa 2013, jolloin myös tähän asti Hämeenlinnakeskuksena tunnettu hanke sai nimekseen Kauppakeskus Goodman.
Rakentaminen sekä sisällä että ulkona jatkui syksyyn 2014. Kauppakeskuksen avajaisia vietettiin iloisissa tunnelmissa 30.10.2014.
Lähde: Jouko Kettunen ja www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Kehittyva-kaupunki/Kate/Tarjouskilpailu/